Eesti keele algkursus -Viron kielen alkeiskurssi

 

Viro on ulkomaisista kielistä suomalaiselle ylivoimaisesti helpointa. Vaikkapa lause "Mul on viiskümmend rubla ja kakssada marka Soome raha" ei kääntämistä tarvinne. Toisaalta yllätyksiltäkään ei välttyne, sillä lause "Viiner on mage ja toores" on suomeksi: "Nakki on suolaton ja raaka"! Suomen murteista löytyy kirjakieltä enemmän yhtymäkohtia viron kieleen.

Äänteistöltään viro on lähellä suomea. Yksi suomalaiselle vieras vokaali on käytössä ja se merkintään õ. Varsin hyvä ohje õõ:n ääntämiseksi on sanoa "uu" yrittäen samalla leveästi hymyillä. Joskus puhutaan taka-eestä, jonka ääntäminen on kirjainten o, ö ja e välimailla. Äänne muodostuu mieluummin suun taka- kuin etuosassa ja kuullostaa melko "pimeältä". Äänne esiintyy mm. venäjässä. Jos õ tuntuu vaikealta ääntää ei tarvitse olla huolissaan. Sen voi vakavia köhmähdyksiä pelkäämättä ääntää reilusti ööksi. Niin tekevät myös syntyperäiset Viron Saarenmaalla asuvat. Virossakin on useita murteita ja kiinnostavasti Võrun murre Kaakkois-Virossa sisältää monia yksityiskohtia, jotka ovat lähellä suomea.

Viron kielen ilmaisut ovat tiiviimpiä kuin suomessa. Myös sanat ovat usein lyhyempiä kuin omamme. Yhtenä esimerkkinä on h-kirjaimen säästeliäämpi käyttö. Y-kirjain virossa merkitään Ü/ü .

Esim. ime = ihme
vana = vanha
inimene = ihminen
külaskäik = kylässäkäynti / vierailu

Viroa äännetään periaatteessa kuten suomeakin eli lähes kirjoituksen mukaisesti. Kuitenkin kirjoitetussa virossa esiintyvät kirjaimet (B,D ja G) äännetään virolaista alkuperää olevissa sanoissa jokseenkin kuten suomessa vastaavat (P,T ja K). Vastaavasti yksinkertaiset (P,T ja K) äännetään usein kuten suomen vastaavat kaksoiskerakkeet. Virossa ääntämyksessä esiintyy vokaaleista ja konsonanteista kolme kestoastetta, kun suomessa on vain pitkä tai lyhyt vokaali ja sama konsonantti vain yhtenä tai kahtena.

Esim. Valge maja = Valkoinen talo (Äännetään "valke maja")
tuba = huone (Äännetään "tupa")

Virossa ei ole vokaalisointua suomen tapaan. Lisäksi etuvokaalit (Ä,Ö,Ü) eivät esiinny sanan ensitavua taaempana, poikkeuksena tietysti yhdyssanat.

Esim. küsimus = kysymys
mina/ma = minä/mä
sina/sa = sinä/sä

Suomessa yleinen sanaloppuinen N esiintyy virossa säännöllisesti vain yksikön ensimmäisen persoonan verbimuodoissa. Viron genetiivissäkään ei ole n-kirjainta. Ännän puuttuminen sanojen lopusta, sekä loppuvokaalien suomea vähäisempi käyttö, saa viron kuulostamaan hiukan "pätkivältä".

Esim. ma töötan = minä teen työtä (Äännetään "ma tööttan")
eestlane = eestiläinen, virolainen
soomlane = suomalainen
venelased = venäläiset
minu naine = (minun) vaimoni

Pitkissä vokaaleissa ja diftongeissa on eroja.

Esim. paremale poole = oikealle puolelle
Tee tööd töö ajal! = Tee työt työajalla!
Head ööd! = Hyvää yötä!
Nüüd hakkame õppima eesti keelt. = Nyt alamme opiskella viroa.
Kell ei ole veel kaheksa. = Kello ei ole vielä kahdeksan.
seal = siellä, teel = tiellä, tool = tuoli

Natuke grammatika Vähän kielioppia

Virossa on suunnilleen samat sijamuodot kuin suomessa, mutta ne ovat lyhyempiä, kuten suomen murteissa. Muodoltaan suomesta poikkeavat eniten illatiivi (-sse ) ja komitatiivi (-ga ). Lisäksi virossa on olemassa ylimääräinen sijamuoto, ns. terminatiivi, jonka tunnus on -ni . Mainittakoon tässä yhteydessä, että virossa ei ole päätteinä käytössä persoonapronominien omistusmuotoja (minu naine = vaimoni ).

suvi	kesä	mees	mies	nominatiivi
suve	kesän	mehe	miehen	genetiivi
suve (1)	kesää	meest	miestä	partitiivi
suvena	kesänä	mehena	miehenä	essiivi
suveks	kesäksi	meheks	mieheksi	tranlatiivi
suves	kesässä	mehes	miehessä	inessiivi
suvest	kesästä	mehest	miehestä	elatiivi
suvesse (2)	kesään	mehesse	mieheen	illatiivi
suvel	kesällä	mehel	miehellä	adessiivi
suvelt	kesältä	mehelt	mieheltä	ablatiivi
suvele	kesälle	mehele	miehelle	allatiivi
suveta*	kesättä	meheta	miehettä	abessiivi
suvega (3)	kesän kanssa	mehega	miehen kanssa	komitatiivi
suveni (4)	kesään asti	meheni	mieheen asti	terminatiivi

(1) Partitiivin muodostamiseen ei ole olemassa valmista kaavaa, vaan se on opeteltava joka sanan osalta erikseen. Partitiivi voi yksikössä päättyä vokaaliin tai t-kirjaimeen. Suomen mukainen kielitaju auttanee sanojen taivuttamisessa. Suomen mukaisesta partitiivista otetaan pois viimeinen kirjain,jolloin hyvällä onnella saadaan viron vastaavca muoto. Vrt sana suvi, jota suomessakin käytetään murteissa ja runollisessa kielessä. Sen partitiivi on suvea. Vastaavasti mies-sanan partitiivi on miestä. "Katkaisusäännöllä" saadaan sanat suve ja miest. Kun jälkimmäinen muutetaan vielä virolaiseen muotoon saadaan meest.

(2) Illatiivi on muodoltaan suomesta poikkeava. Esim. Teretulemast Eestisse/Tallinnasse! Eli tervetuloa Viroon/Tallinnaan. Lisäksi on olemassa lyhyt illatiivi, joka on genetiivin kaltainen. Voidaan sanoa myös Teretulemast Tallinna!

(3) Kehittynyt muodosta "jonkin kanssa". Siis mehega voidaan kääntää miehen kanssa tai miehineen. Muoto on hyvin tavallinen kun matkustetaan tai syödään jotakin jonkinkanssa kuten laevaga, autoga,jalgrattaga, munaga, kohviga, võiga jne. Muoto on hyvin kätevä kun siihen tottuu ja tuntuu luontevammalta kuin jokin ilmaisu "voileipä makkaralla".

(4) Terminatiivi ei esiinny suomessa vaan se korvataan ilmaisulla johonkin asti/saakka .

* Virossa jonkin asian puuttuminen varmistetaan usein kaksikertaisesti kuten: Ilma piletita reisimine on keelatud eli liputta matkustaminen on kielletty.

Sijamuodot muodostetaan partitiivia lukuunottamattta esimerkin mukaisesti siten, että sanan genetiiviin lisätään sijamuodon tunnus. Genetiivin muodostamista ei voi helposti automatisoida, sillä genetiivi muodostetaan a -, e -, i - tai u -päätteellä, joista kaksi ensinmainittua ovat tavallisempia. Suomalaisella kielitajulla oikea muoto on yleensä helppo arvata.

Esim. linn = kaupunki, linna = kaupungin
keel = kieli, keele = kielen
naine = nainen, naise = naisen
reis = matka/reissu, reisi = matkan/reissun
m(in)a = m(in)ä, m(in)u = m(in)un

Sijamuotojen käyttö on "suunnilleen" suomen mukaista, jos kohta erojakin on.

Esim. Kalmarilt Kaukole (Kalmar sanan genetiivi on Kalmari)
peredega = perheineen
Teretulemast Anttilasse! = Tervetuloa Antttilaan! (Anttilan mainos viroksi)
Nägemiseni! = Näkemiin! Tämä voidaan suoraan johtaa sanasta nägemine laittamalla sana ensin genetiiviin nägemise ja liittämällä loppuun terminatiivin tunnus -ni.

Verbioppia ja persoonapronominit

Viron verbioppi on pitkälle suomen mukaista. Ilmaisut ovat hiukan yksinkertaisempia ja lyhempiä. Verbit "töötada" eli tehdä työta ja olla taipuvat seuraavasti:

Mina/ma töötan / olen Minä/mä työskentelen / olen
Sina/sa töötad / oled Sinä/sä työskentelet / olet
Tema/ta töötab (1) /on Hän työskentelee / on
Meie/me töötame / oleme Me työskentelemme / olemme
Teie/te töötate / olete Te työskentelette / olette
Nemad/nad töötavad / on He työskentelevät / ovat

(1) Muistuttaa vanhahtavaa -pi /-vi ilmaisua kuten "vetääpi " jne.

Virossa ei kieltosana taivu suomen tapaan.
Esim. Mina ei räägi eesti keelt. = En puhu viroa.
Ma ei saa aru soome keelest. = En saa selvää suomen kielestä.
Ma ei tööta = En työskentele. Sa ei tööta = Et työskentele. jne.
Virossa lyhennetään usein ilmaisu "ei ole" muodoksi "pole". Esim. Kysymykseen: Kuidas elad? eli miten menee voit saada ytimekkään vastauksen: "Pole viga!" eli ei moittimista!

Kielteinen imperatiivi: Ära /ärge! = Älä/älkää! Menneen (imperf.) aikamuodon tunnus on -si- tai -s. Ma töötasin, sa töötasid, tema töötas jne.

Imperfekti ja plukvamperf. muodostetaan apuverbillä kuten suomessa. Mina olen tulnud ... Nemat on tulnud. Minä olen tullut... he ovat tulleet. Ma olin töötanud ... Nemad olid töötanud . Minä olin työs... He olivat työs...

Edellä on lyhyesti hahmoteltu viron yleisiä rakenteita ja kielioppia. Tästä eteenpäin on kasattu esimerkkejä tavallisista ilmaisuista ja minisanasto.

Tere päevast! Tere hommikust!	Hyvää päivää! Hyvää huomenta!
Tere õhtust! Tere, tere!	Hyvää iltaa! Terve, terve!
Nägemiseni! Head reisi!	Näkemiin! Hyvää matkaa!
Head ööd! Magage hästi!	Hyvää yötä! Nukkukaa hyvin!
Rõõm teid jälle näha!	Hauska nähdä teidät jälleen!
Palun (, olge head)! Vabandage!	Olkaa hyvä! Anteeksi!

(Suur) aitäh!	(Paljon) kiitoksia!
Palju tänu! Tänan!	Paljon kiitoksia Kiitos! (oikeastaan kiitän)
Kuidas käsi käib? (Tänan) hästi!	Miten menee? (Kiitos) hyvin!
Kui palju?	Paljonko?
Kus(pool) asub restoran/hotell?	Missä(päin) on (sijaitsee) ravintola/hotelli?
Läbikäik/suitsetamine keelatud.	Läpikulku/tupakanpoltto kielletty.

Kas sa oled Soomest?	Oletko Suomesta? (Kas vastaa -ko/kö -rakennetta)
Jaa/jah, olen Jyväskyläst/Soomest	Kyllä, olen Jyväskylästä/Suomesta.
Minu nimi on NN	Nimeni on NN.
Meeldiv tutvuda!	Hauska tutustua!
Tervisi Jyväskyläst/Soomest!	Terveisiä Jyväskylästä/Suomesta!

Siin on sinule väike kink/kingitus, palun!	Tässä on sinulle pieni lahja, ole hyvä!
Mis ajal?	Mihin aikaan?
Mis kell nüüd on?	Mitä kello on nyt?
Kell on viis minutit kaheksa läbi.	Kello on 8:05
Kus sa töötad?	Missä teet töitä? Missä olet öissä?

Ma töötan Jyväskylä ülikooli arvutuskeskuses.	Olen töissä JY:n laskentakeskuksessa
Ma sõidan iga päev jalgrattaga tööle. (Paremmin) Ma käin jalgrattaga tööl.	Menen polkupyörällä työpaikalle joka päivä.
Olen hästi mänginud ja palju arvutanud.	Hyvin olen pelannut ja paljon laskenut.
Just nii.	Juuri niin/Aivan niin.
Üks, kaks, kolm, neli, viis, kuus, seitse, kaheksa,üheksa, kümme, üksteist, kakskümmend,	1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 20,
esmapäev, teisipäev, kesknädal/kolmapäev, neljapäev, reede, laupäev, pühapäev,	maan., tiis., keskiviikko, tors., perj.,lauantai, sunn.,

Puhkepäev, argipäev, argipäeviti, ööpäev.	Lepopäivä, arkipäivä, arkisin, vuorokausi.
Kas tohin tülitada?	Saanko vaivata?
Kus asub Tallinna Kaubamaja?	Missä on Tallinnan Kauppamaja-tavaratalo?
Kus on postkast?	Missä on postilaatikko?
Kas Pirita paistab siia?	Näkyykö Pirita tänne?
Kus saab hästi süüa? (tai) Milline on hea söögikoht?	Missä voi syödä hyvin?
Palun rummirosina jäätis kolme palliga.	Saanko rommirusinajäätelön kolmella pallolla. (Tötterön tilaus jäätelökioskilla.)

Lubage mulle menüü, palun.	Pyydän ruokalistaa, olkaa hyvä.
Sooviksin sooja toitu; liha, kala, linnuliha, kartuleid, lillkapsast,	Haluan lämpimän ruoan; lihaa, kalaa, lintua perunoita, kukkakaalia,
kotletti, praadi, hakklihakotlette,	kyljyksen, paistia,lihapullat,
paneeritud kala seentega, viinereid,	kuorrutettua kalaa sienien kera, nakit,
snitslit friikartulitega, suitsuribi munaga,	wieninleike ja ranskalaiset, savustettu kyljys
kastet, võid, leiba, piima,	ja munaa, kastike, voita, leipää, maitoa,

praetud, keedetud, magustoitu,	paistettu, keitetty, jälkiruoka,
vaarikatarretist, maasikakooki,	vadelmahyytelö, mansikkaleivos,
õunatarretist, jäätist, marju, vahukoort,	omenahyytelöä, jäätelöä, marjoja, kuohukermaa,
puuvilja.	hedelmiä.
Nuga, kahvel, lusikas, taldrik.	Veitsi, haarukka, lusikka, lautanen.

Palun (pudel) mineraalvett.	Pyydän (pullon) kivennäisvettä.
See oli väga maitseva, aitäh!	Se oli oikein hyvää, kiitos!
Vett, tass kohvi, kakaod, kalja, keefirit,	Vettä, kuppi kahvia, kaakaota, kaljaa, kefiiriä,
koort, konjakit, vahuveini, viskit,	kermaa, konjakkia, kuohuviinia, viskiä,
viina, klaas mahla, kann (pudel) õlut, mingit jooki.	vodkaa, lasi mehua, tuoppi (pullo) olutta, jotain juomaa.
Kas tohin pakkuda/suitsetada?	Saanko tarjota/polttaa?

Terviseks! / Vaba Eesti eest!	Terveydeksi! / Vapaan Viron puolesta!
Kus oleks head muusikat?	Missä olisi hyvää musiikkia?
Tahaksime natuke tantsida.	Tahtoisimme hiukan tanssia.
Ma armastan sind.	Rakastan sinua.
Sa oled väga julge!	Oletpa sinä rohkea!
Aga sa oled ilus/hurmav/uhke daam/ härra/ naine!	Mutta sinä olet kaunis/hurmaava/upea daami/ herra/ nainen!

Millal pannakse ööklubi kinni?	Milloin yökerho suljetaan?
Palun arvet!	Lasku olkaa hyvä!
Mul on väga halb olla.	Olen kovin huonovointinen.
Kus teil tualett asub?	Missä on käymälä (WC)?
Mul on kange peavalu.	Mulla on kova päänsärky.
Kus mu raha on??	Missä ovat rahani??

Millal poed lahti tehakse?	Milloin kaupat avataan?
Sooviksin osta postkaarte.	Haluaisin ostaa postikortteja.
Kas teil on CD-plaate?	Onko teillä levyjä CD-soittimeen?
Sooviksin saada Tallinna plaani?	Voisinko saada Tallinnan kartan?
Kas te võite mind sadamasse juhatada?	Voitteko neuvoa minulle tien satamaan?
Kui palju eestlasi on Tallinnas?	Paljonko eestiläisiä/virolaisia on Tallinnassa?

Ma räägin natuke eesti keelt, aga ma ei saa aru vene keelest.	Puhun hiukan viroa, mutten ymmärrä venäjää.
Kui kõrge on Pikk Hermann?	Miten korkea on Pitkä Hermanni?
Kas tohin minna Pika Hermanni torni?	Voinko mennä Pitkän Her. torniin?
Kus oleks ilusaim vaade?	Missä on kaunein näköala?
Sooviksin filmida siin/seal. / Kas ma võiksin siin filmida.	Voisinko (video)kuvata täällä/siellä.
Nägemiseni, Eesti Vabariik! Hüvasti, Eestimaa!