Esitys 2004

Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) oli muinainen ihmislaji, joka hävisi maapallolta noin 28 000 vuotta sitten. Neandertalinihmisiä eli Euroopassa noin 100 000 vuoden ajan. Laji kehittyi Euroopan heidelberginihmisestä. Interglasiaalin aikana lajin levinneisyyden pohjoisraja oli noin 53° pohjoista leveyttä. Neandertalinihminen levisi Eurooppaan, Keski-Aasiaan, Etelä-Siperiaan ja Lähi-itään.

Aatos ja Carl ja Urho ja Sirpa esitämäsä alkuhistoria

Neandertalinihminen oli vahva ja vanttera, ja kesti jääkausien kovia pakkasia suuremman lihasmassansa ansiosta paremmin kuin nykyihminen. Tasapainoelinten perusteella on päätelty neandertalinihmisen olleen hieman nykyihmistä kömpelömpi. Heillä oli vahvat luut ja he olivat kohtalaisen lyhyitä verrattuna nykyihmiseen. Neandertalinihminen oli pituudeltaan noin 151-166 cm ^[1]. Miesten paino oli noin 90 kg ja naisten 65 kg. Vartalot olivat syviä ja leveitä. Kasvot olivat voimakkaasti profiloituneet: Ulkonevat nenät, vahvat kulmakaaret, taakse viistot posket, suuret etuhampaat, takaraivopullistuma, ylimääräinen harjanne kartiolisäkkeen yläosassa, lyhyet ja sisään kääntyneet kartiolisäkkeet sekä erikoinen sisäkorvan rakenne.

Tässä kpko porukka

Neandertalinihmisen aivot olivat noin 1462 cm³ ^[2], eli hieman suuremmat kuin nykyihmisellä. Otsalohko oli pienempi kuin nykyihmisellä. Aivojen tilavuus ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen älykkyyteen, mutta aivojen rakenteesta voidaan päätellä jotain älykkyyden eroista. Neandertalinihmisen älykkyys on kuitenkin voinut olla nykyihmistä kehittyneempi.^lähde?